Yhteiskunnallisella organisaatiolla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisryhmää, joka muodostuu yhteisistä elementeistä, yhteisistä ideoista, samanlaisista tavoista nähdä maailma.
Lisäksi on tärkeää, että tällaista ihmisryhmää pidetään yhteiskunnallisena organisaationa, että sillä on saavutettava tavoite, oli se sitten solidaarinen tai yksityinen. Näin on, koska yhteiskunnallisen organisaation on aina oltava olemassa syystä eikä spontaaneista kausaalimuuttujista (jolloin emme puhuisi sosiaalisista organisaatioista, vaan tiettyjen yhteiskuntaryhmien yleisistä ilmaisuista).
Yhteiskunnalliset organisaatiot ovat olemassa siitä hetkestä lähtien, kun ihminen alkoi elää yhteiskunnassa
Vaikka tämä on hyvin muodikas ja ajankohtainen termi, yhteiskunnalliset organisaatiot voivat olla monissa eri muodoissa ja niitä on ollut kautta aikojen. Yksi sosiaalisen organisaation tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että sillä on joukko ihmisiä, joilla on yhteisiä elementtejä, samanlaisia kiinnostuksen kohteita, samanlaisia arvoja tai toimintatapoja tietyissä tilanteissa. Samaan aikaan sosiaalisia järjestöjä perustetaan aina tarkoituksella, esimerkiksi muuttaa jäsentensä ympärillä olevaa todellisuutta, keskustella tietyistä aiheista tai vain jakaa tietty hetki.
Samalla tavalla kuin yhteiskunnat ja inhimilliset instituutiot ovat monimutkaisia, myös yhteiskunnallisista organisaatioista voi tulla erittäin monimutkaisia ja jopa ristiriitaisia. Tämän välttämiseksi niillä on oltava enemmän tai vähemmän jäykkä hierarkiajärjestelmä, joka organisoi eri tehtävät, muodostaa erilaisia toimintoja ja merkitsee tavoitteet ja saavutettavat tulokset.
Ero sosiaalisen liikkeen, sosiaalisen organisaation ja kansalaisyhteiskunnan välillä
Näillä kolmella termillä on yhtäläisyyksiä ja eroja, ja tässä mielessä ne voivat aiheuttaa hämmennystä. Yhteiskunnallinen liike on tavallisesti suuri joukko yksilöitä, jotka jakavat ihanteet ja jotka yrittävät muuttaa jotakin todellisuuden näkökulmaa. Normaalisti nämä liikkeet ovat hyvin heterogeenisia ja niille on ominaista vastustus vakiintuneen vallan, erityisesti kansanhallituksen, kanssa.
Yhteiskunnallisella organisaatiolla on sarja elementtejä:
1) sen muodostavat henkilöt muodostavat yhteisön, jolla on yhteinen tarkoitus ja intressit (esimerkiksi kulttuuriyhdistys tai voittoa tavoittelematon säätiö),
2) yhteisö saa tietyn oikeudellisen muodon (osuuskunta, kollektiivinen yhtiö ja muut) ja
3) kokonaisuuden muodostavia ihmisiä säätelevät jonkinlaiset säännöt (esimerkiksi säännöt).
Toisaalta kansalaisyhteiskunnan käsitteellä on kaksi merkitystä: se on eräänlainen yritys ja termi viittaa organisaatioiden ja yhteiskunnallisten liikkeiden joukkoon.
Yhteiskunnallisten organisaatioiden kirjo on heijastus yhteisöstä
Yhteiskunta on heterogeeninen ja moniarvoinen ihmisryhmä. Sama tapahtuu sen muodostavien yhteiskunnallisten järjestöjen kanssa. Joillakin on puhtaasti virkistystarkoitus, kuten kulttuuri tai urheilu. Toisilla on vahva solidaarisuuskomponentti, kuten kansalaisjärjestöt. Joillakin on taloudellinen tarkoitus (esimerkiksi liike-elämän yhdistykset).
Monissa tapauksissa yhteiskunnalliset järjestöt keskittyvät ryhmän puolustamiseen (esimerkiksi työntekijäliitot tai kuluttajajärjestöt).
Yhteiskunnallisen organisaation käsite ymmärretään yhteiskunnan malliksi
Jo esihistoriallisina aikoina ihmiset olivat sukulaisia yhteisten etujen ja siteiden perusteella. Tässä mielessä he loivat yleisen rakenteen tai sosiaalisen organisaation tyypin, kuten heimon, klaanin tai lauman. Ajan myötä käyttöön otettiin uusi organisaatiomalli, joka perustui joidenkin (orjien) työhön ja toisten herruuteen (tämä järjestelmä tunnetaan orjuudella).
Keskiajalla vakiintui feodaalinen järjestys, joka perustui yhteiskunnalliseen jakoon tilojen tai luokkien mukaan. Nykyajasta nykyaikaan on ollut erilaisia yhteiskuntajärjestyksen muotoja: kolonialismi, kommunismi ja kapitalismi.
