Vuoden 1929 finanssikriisillä oli vaikutuksia ympäri maailmaa. Argentiinassa lihan ja vehnän viennin taso Iso-Britannian markkinoille laski merkittävästi. Samaan aikaan teollisuustuotteiden tuonti väheni.
Reaktiona tähän tilanteeseen Argentiinan hallitus edisti uutta teollisuussuunnitelmaa ja käynnisti mallin valtion puuttumisesta talouteen.
Uudelleenteollistamissuunnitelma käynnisti muuttoliikkeen koko kansallisella alueella. Alan taloudellisiin hyötyihin ei liittynyt työntekijöiden työolojen paranemista.
Vuosina 1930-1943 eri sotilas- ja siviilihallitukset seurasivat toisiaan
Talouskriisi ja sosiaalinen jännitys olivat tekijöitä, jotka aiheuttivat kenraali José Félix Uriburun vallankaappauksen, joka kaatoi presidentti Hipólito Yrigoyenin. Tästä hetkestä lähtien alkoi vaihe, jolle on ominaista vastustajien poliittinen vaino, korruptio, autoritaarisuus ja vaalipetokset.
Jotkut senaattorit tuomitsivat erilaiset veronkiertotapaukset ja kaikenlaiset väärinkäytökset
Wall Streetin kaatumisen jälkeen vuonna 1929 britit edistivät kansainvälistä kauppaa Kansainyhteisön jäsenten kanssa ja Argentiinan kustannuksella. Talouskatastrofin välttämiseksi ulkoministeri Julio Argentino Roca ja yritysjohtaja Walter Runciman neuvottelivat uudelleen ehdot argentiinalaisen lihan viennille Isoon-Britanniaan. Vuonna 1933 allekirjoitettu uusi sääntelykehys tunnetaan nimellä Roca-Runciman-sopimus, joka toi merkittäviä etuja brittiläisille intresseille Argentiinassa (kansakunnan julkiset palvelut ja infrastruktuuri olivat brittiläisten yritysten hallinnassa).
Vuonna 1935 edustajainhuoneessa tehtiin murha (edemokraattisen puolueen senaattori Enzo Bordabehere murhattiin selkään parlamentaarisen keskustelun aikana).
Surullisen vuosikymmenen aikana eri parlamentaarisia valiokuntia käynnistettiin tutkimaan erilaisia poliitikkojen ja liikemiesten välisiä laittomia sopimuksia.
Vuonna 1943 sotilasjunta kaatoi presidentti Castillon. Eversti Juan Domingo Perón nimitettiin armeijan yleisesikunnan päälliköksi. Tämän jakson myötä Argentiinassa alkoi uusi aikakausi. Peronismi, jota kutsutaan myös justicialismiksi, oli tärkein poliittinen liike vuosina 1946–2015.
Kuva: Fotolia - Lefteris Papaulakis
