tiede

elektronin määritelmä

Elektroni on yksi pienistä hiukkasista, jotka muodostavat atomin (tai subatomiset hiukkaset) yhdessä protonien ja neutraalien kanssa. Elektronit ovat aina protonien ja neutronien yhdistelmästä koostuvan atomin ytimen ulkopuolella. Osoittaaksemme, kuinka pieni elektroni on, voimme sanoa, että sen massa on 1/1836 kertaa protonin massa. Elektronien nimi tulee ajatuksesta, että ne tuottavat negatiivisen energiansa ansiosta sähköä atomin ytimeen.

Elektroni voitiin eristää ja ymmärtää vasta 1800-luvun puolivälissä, kun tiedemiehet ymmärsivät, että atomissa oli negatiivinen voima, joka veti puoleensa ytimeen. Tämä tilanne antoi meille mahdollisuuden ymmärtää, että atomissa syntyvä sähkö on tulosta houkuttelevasta ja hylkivästä voimasta, jonka protonit ja elektronit kohdistavat itseensä.

Elektronit ovat hiukkasia, jotka kuuluvat leptonien ryhmään, toisin sanoen niitä, joihin kohdistuu sähkömagneettinen voima, gravitaatiovoima jne. Kaikista leptoneina tunnetuista hiukkasista elektroni on luonteeltaan parhaiten ymmärretty, ja sen laatu on vakaa. Lisäksi protonien ja neutronien ohella elektronia pidetään myös perushiukkasena, koska sitä ei voida jakaa itseään pienemmiksi yksiköiksi.

Elektronin löytämisellä, analysoinnilla ja ymmärtämisellä on epäilemättä ollut merkitystä ihmiselämälle, koska tämä on mahdollistanut sähkön löytämisen, joka on tärkeä osa nykyajan elämäntapaa. Tämän ohella tuhansia elektroniikkaan rakenteellisia elementtejä ja laitteita on kehitetty aikojen saatossa, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin, mikä heitä ympäröi ja saavuttaisivat korkeamman elämänlaadun.

$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found