Ballistiikka tutkii erilaisia ampuma-aseissa käytettyjä ammuksia. Tässä oppiaineessa analysoidaan luodin painoa, muotoa ja mittoja. Luoti koostuu eri osista: taistelukärjestä (tai luoti, englanniksi), korkista tai kypärästä (kutsutaan myös Shelliksi), jauheesta, jota käytetään sen levittämiseen ja alaosassa on syttymisen aiheuttava pohjustus ruudista, jolloin luoti pääsee liikkumaan. Jokaisella niistä on tietty kaliiperi käytettävän aseen ominaisuuksien mukaan.
Luodin polku
Ballistiikka tutkii myös luodin polkua ja sitä, kuinka se osuu kohteeseen. Ammuksen suuntaa kutsutaan kiertoliikkeeksi ja se sisältää kaksi ilmiötä (presession ja nutation). Se, mikä saa ammuksen pyörimään itseään pitkin polkua, ovat harjanteet. Mitä tulee luodin nopeus, se riippuu aseen kaliiperista ja mitataan jalkoina sekunnissa (tämä yksikkö ilmaisee aseen tehon). Siten ammuksen laukaisussa syntyvä energia riippuu aseen kaliiperista, tyypistä ja kunnosta.
Oikeuslääketieteellinen ballistiikka
Luotien tutkimus kokonaisuudessaan liittyy suoraan oikeuslääketieteeseen. Oikeuslääkärit antavat olennaista tietoa rikostutkinnassa, kun ballististen tutkimusten tiedot antavat olennaista tietoa (laukausetäisyys, ampuma-asento jne.). Tällä tavoin lääketiede liittyy oikeuslääketieteelliseen ballistiikkaan. Tämän tieteenalan on arvioitava koko joukko ampuma-aseisiin liittyviä parametreja ja tietoja: laukaisuvoiman mittaaminen voimamittareilla (esimerkiksi dynamometrillä), ampuma-aseiden pyyhittyjen numeroiden palauttaminen tai ammuksen tunniste.
Osa tästä tieteenalasta on haavaballistiikka, joka tutkii luotien välistä vuorovaikutusta ja niiden vaikutusta ihmisen kudoksiin.
Mukana on myös rekonstruktiivista ballistikkaa, jossa virtuaalisesti simuloidaan laukausten olosuhteita ja niiden vaikutuksia, joihin tarvitaan oikeuslääkärin, ballistiikan asiantuntijan ja katsastajan yhteistyötä maaston fyysisten olosuhteiden arvioimiseksi.
Ballistiikka on tieteenala, joka on osa rikostutkintaa ja on erittäin hyödyllinen ampuma-aserikosten selvittämisessä.
