viestintää

seikkailujen määritelmä

Termillä vaihtelu on useita synonyymejä, kuten seikkailu, seikkailu, tapahtuma tai tapahtuma. Tapaus on siis seikka, joka yleensä liittyy yksittäiseen ja epätavalliseen tapahtumaan, kuten matka syrjäiseen paikkaan, odottamaton tapahtuma, sattumien sarja, suunnitelmien muutos tai rankka loma.

Kuvittettujen hahmojen seikkailut

Fiktion maailmassa on tavallista, että päähenkilöt kokevat kaikenlaisia ​​seikkailuja läpi historian. Kirjoittaja kertoo, mitä hahmoille tapahtuu ja juonen korostamiseksi on välttämätöntä, että asiat tapahtuvat yhtäkkiä ja odottamatta, ja tässä mielessä tapahtuma on odottamaton muutos tapahtumien kulussa.

Kirjallisuuden historiassa Ulysseksen, Don Quijoten, Tom Sayerin, Romeo ja Julian sekä Martin Fierron seikkailut ovat kuuluisia. Jos otamme jonkin näistä hahmoista viitteenä, se, mitä heille (tapaukset) tapahtuu, voi olla onnellista tai valitettavaa, vaarallista tai sattumaa. Toisin sanoen hahmojen seikkailut ovat sekoitus kaikenlaisia ​​tapahtumia.

Kirjallisesta näkökulmasta jotkin genret perustuvat nimenomaan erilaisten tapahtumien peräkkäisyyteen, kuten tapahtuu historiallisessa romaanissa, romanttisissa tarinoissa, seikkailuromaaneissa tai elämäkerroissa. Muissa genreissä tapahtumilla on toissijainen arvo tai niitä ei ole olemassa, kuten filosofisessa esseessä tai kirjallisuuskritiikissä. Lyhyesti sanottuna voidaan sanoa, että tarinan kerronnassa tapahtuu vaihteluita.

Termin konnotaatiot

Sanalla hankaluudet tai vaihtelut ovat hyvin tarkkoja konnotaatioita. Sen avulla ehdotetaan, että tarinan (tosi tai kuvitteellinen) sisältö ei ole jotain tavallista ja arkipäivää, vaan pikemminkin sarja silmiinpistäviä ja omituisia faktoja, jotka luonteeltaan herättävät huomiota. Siten, jos joku sanoo "Kerron sinulle viime matkani tapahtumista", kuunteleva on valmis kertomaan jotain poikkeavaa ja järkyttävää, eli pientä seikkailua.

Käsitteen konnotaatiot liittyvät suoraan sen etymologiseen alkuperään, sillä seikkailut ovat peräisin kreikkalaisesta peripateiasta, joka alkuperäisessä merkityksessään viittasi kreikkalaisten tragedioiden ja draamien henkilöhahmoissa tapahtuneisiin äkillisiin muutoksiin. Tästä syystä ei ole outoa, että Aristoteles vahvisti teoksessaan "Poetiikka", että tapaus on tapahtuman käänne näytelmässä.

Kuvat: Fotolia - Raisa Kanareva / Jurgen Falchle

$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found