Etymologisesti se tulee latinan sanasta syllogismus, joka puolestaan tulee kreikan sanasta syllogismós. Semanttisen merkityksensä mukaan se on kahden käsitteen, syn ja logos, liitto, joka voidaan kääntää ilmaisujen liitoksi tai yhdistelmäksi. Syllogismi on rakenne, joka koostuu kahdesta oletuksesta ja päätelmästä. Siinä on kolme termiä (suur-, sivu- ja keskimmäinen), jotka esitetään deduktiivisena päättelynä, joka siirtyy yleisestä erityiseen.
Esimerkki klassisesta syllogismista olisi seuraava:
1) kaikki ihmiset ovat kuolevaisia,
2) Aristoteles on mies ja
3) silloin Aristoteles on kuolevainen (tässä esimerkissä päätermi on kuolevainen, sivutermi on Aristoteles ja keskitermi on ihminen).
On sanottava, että kaikki syllogismi ei välttämättä ole totta sen vuoksi, että se on yksi, vaan että ollakseen pätevä sen on noudatettava tiettyjä sääntöjä, erityisesti kahdeksaa.
Aristoteles loi syllogismit 2500 sitten osana logiikkaa. Sen perusideana on poimia tai tehdä johtopäätös kahdesta premissista, ja tätä varten on noudatettava sarjaa päättelysääntöjä.
Syllogismin päättelysäännöt
- Ensimmäinen sääntö viittaa termien määrään, jonka on aina oltava kolme. Mikä tahansa muutos tähän sääntöön loisi virheen, toisin sanoen väärän päättelyn ja näyttäisi olevan totuutta.
- Toinen sääntö osoittaa, että keskimääräinen termi ei saa olla osa johtopäätöstä.
- Kolmas vahvistaa, että keskimääräinen termi on jaettava ainakin yhteen tiloista.
- Neljännen säännön mukaan keskitermi on löydettävä sen universaalista laajennuksesta ainakin yhdestä tilasta.
- Viides sääntö sanoo, että kahdesta negatiivisesta premisasista on mahdotonta tehdä minkäänlaista johtopäätöstä.
- Kuudes sanoo, että kahdesta myöntävästä premissiosta ei voi tehdä kielteistä johtopäätöstä.
- Seitsemännen säännön mukaan, jos premissi on partikulaarinen, tämä tarkoittaa, että myös johtopäätös on partikulaarinen, ja toisaalta, jos premissi on negatiivinen, johtopäätös on yhtä negatiivinen.
- Kahdeksas ja viimeinen sääntö pätee, että kahdesta tietystä lähtökohdasta on mahdotonta tehdä johtopäätöksiä.
Syllogismi on läsnä mentaalisissa suunnitelmissamme ja matematiikassa
Käytämme jokapäiväisessä elämässä tätä loogista rakennetta, tietoisesti tai emme. Syllogismit auttavat ajattelemaan loogisella kriteerillä. Niitä käytetään kuitenkin eniten matematiikassa. Tässä mielessä päättely ja matemaattiset todisteet perustuvat syllogismien sääntöihin.
