uskonto

Raamatun määritelmä

Juutalais- ja kristinuskon kanonisten tai perustavanlaatuisten kirjojen joukko tunnetaan nimellä Raamattu. Uskoville Raamattu on Jumalan sanaa. Tämä termi tulee kreikasta ja on monikko sanasta papyrus, rulla tai kirja, joka muodostaa joukon kirjoja tai niteitä.

Nykyään Raamattu tiedetään olevan luetuin (ja myydyin) kirja koko historiassa, ja se on käännetty yli 2000 kielelle. Se tunnetaan viidellä mantereella ja sitä pidetään hyvästä syystä "kirjojen kirjana".

Sitten Raamattu jaetaan kirjoihin tai pyhien kirjoitusten ryhmiin. Mainitsen yhden esimerkin, Psalmien kirjan, joka koostuu 150 lauseesta. Raamatusta on olemassa erilaisia ​​"versioita". Vaikka heprea tai tanakh on jaettu kolmeen osaan (Mooseksen kirjat, heprealaisten profeettojen kirjat ja muut Raamatut tunnetut kirjat), kristitty tunnistaa heprean vanhaksi testamentiksi ja erottaa sen Uudesta testamentistaan, joka kertoo Jeesuksen elämä. Tämä Uusi testamentti on jaettu 4 evankeliumiin, Apostolien teot, Kirjeet (Apostolien Pietarin, Paavalin, Jaakobin ja Johanneksen) ja Apokalypsiin, jotka myös Pyhä Johannes on kirjoittanut.

Luvuissa Raamatussa on 1189 lukua, joista 929 kuuluu Vanhaan testamenttiin ja 260 Uuteen testamenttiin.

Yleisesti ottaen Raamatusta puhuttaessa viitataan kristilliseen Raamattuun, mutta eri uskovaisten ryhmien kohdalla tämä eroaa, ja eroja on jopa apokryfisiksi katsotuissa teksteissä eli teksteissä, jotka ovat vääriä tai katolinen kirkko ei pidä sitä autenttisena. Raamattuun sisältyvien kirjojen määritelmä muotoiltiin kristinuskon alkuaikoina, ja siihen vaikutti voimakkaasti pyhä Hieronymus, joka käänsi Vanhan testamentin tekstit (jotka kirjoitettiin kokonaisuudessaan muinaiseksi hepreaksi) ja Uuden testamentin (kaikki kirjoitettu kreikaksi sen tekstissä) alkuperäinen versio, lukuun ottamatta arameaksi kirjoitettua pyhän Matteuksen evankeliumia) tuon ajan yleisin kieli eli latina. Sen ajan versio on ns Vulgata ja se on seuraavina vuosisatoina tapahtuneiden käännösten perusta kaikille maan kielille. Käännöksissä ja kommenteissa on vaihtelua nykyajan eri kristillisten uskontunnustusten välillä, vaikka eri alojen tekstien väliset homologiat ovat yleensä suhteellisen samanlaisia.

On mielenkiintoista huomata, että "Gutenbergin raamatuna" tunnettu kirja oli yksi kuuluisimmista teoksista, jotka painettiin liikkuvalla kirjasinjärjestelmällä, joka on lueteltu saksalaiselle keksijälle Johannes Gutenbergille 1400-luvulla. Tästä teoksesta syntyi se, josta tuli tunnetuksi "painoaika", joka tarjosi kaikenlaisia ​​​​niteitä kansanjoukkojen saataville, esimerkiksi tämän uskonnollisen asiakirjan.

On syytä huomata, että Raamatun tekstit muodostavat lisäksi yleisen perustan lukuisille ensimmäisten kristittyjen kansojen laeille, erityisesti valtioissa, jotka syntyivät feodaalisen järjestelmän katoamisesta keskiaikaisessa Euroopassa. Toisaalta Raamatun sisältö on olennainen osa heprealaisten ja kristittyjen liturgiaa sen eri muunnelmissa. Uskoville on olemassa vanha aforismi, joka sanoo, että "rukous on ihmisen ääni, jotta Jumala kuulee, kun taas Raamattu (eli Raamattu) on Jumalan ääni ihmisen kuultavaksi."