Perustelu on väite, joka tukee tai tukee ajatusta. Toisin sanoen se on tapa selittää jotain, joka toimii täydentävänä tai selventävänä edellistä lausuntoa.
Perustamisen käsitettä käytetään arkikielessä, muodollisissa yhteyksissä ja lopuksi tieteellisen tutkimuksen alalla
Meidän on perusteltava sanomamme
Jos annan lausunnon, on hyvin todennäköistä, että keskustelukumppanini pyytää minulta selvennystä eli perusteluja sille. Kun vastaamme kysymyksiin miksi, miten tai miksi perustelemme jotakin, eli jonkinlaisia sanomiimme liittyviä syitä tai motiiveja.
Joskus sanomme asioita, joita muut eivät hyväksy, ja vastauksena meiltä vaaditaan selitystä, joka toimii oikeutuksena.
Kaikilla väitteillämme on tietty perustelu. Jos siis sanon uskovani tähtien voimaan, on hyvin todennäköistä, että joku kysyy minulta, mikä oikeuttaa tämän ajatuksen. On ideoita, joilla on kiistaton looginen perustelu (esimerkiksi sellaisia, jotka perustuvat loogisiin syllogismeihin). Voisimme vahvistaa, että mielipiteellä ja uskolla on "heikko" perustelu ja järjen käyttö on "vahva" oikeutus.
Meidän tarpeemme perustella ajatuksia tai käyttäytymistä on ilmeinen. Löydämme kuitenkin perusteettomia lähestymistapoja tai käyttäytymismalleja, jotka vaikuttavat järjettömiltä.
Muodolliset kontekstit
Jos minun on esitettävä kirjallinen vaatimus puutteellisesta palvelusta, minun on ilmoitettava joitain tosiasioita ja liitettävä niihin joukko syitä, jotka tukevat pyyntöäni. Jotain vastaavaa tapahtuu oikeuskielessä (esimerkiksi lauseessa on esitettävä oikeudellinen perustelu).
Jos kokonaisuuden jäsen haluaa esitellä hankkeen parantaakseen jotakin taloudellista tai organisatorista näkökohtaa, hänen on myös perusteltava hanke (perimmiltään miksi se tehdään ja mihin se on tarkoitettu). Filosofisen päättelyn alalla kaikkiin lausuntoihin liittyy jonkinlainen perustelu (esimerkiksi valtion idean filosofinen perustelu).
Tieteellisessä tutkimuksessa
Tutkimuksen teoreettisessa kehyksessä tiedemiehen tulee argumentoida saavutettavat hyödyt ja annettava käyttö. Tutkimuksen perusteleminen edellyttää vastausta kysymykseen "mitä varten" (tässä mielessä tieteellisellä hankkeella ja yritysprojektilla on sama tarkoitus).
Tieteellisen metodologian yhteydessä tiedeteoreetikot viittaavat kuitenkin monimutkaisempaan käsitteeseen, perusteluteoriaan. Tämä lähestymistapa on epistemologinen, mikä yksinkertaisin sanoin tarkoittaa, että meidän on tiedettävä, miten tiedämme jonkin, jotta voimme taata, että se on jotain totta. Ensinnäkin epistemologia tutkii loogisesti päteviä syitä. Toisaalta tämä tieteenala tutkii tieteellisessä toiminnassa käytettyjä menetelmiä (induktiivinen, deduktiivinen tai hypoteettis-deduktiivinen menetelmä).
Tieteellisen perustelun analyysi tutkii koko älyllistä prosessia, jolla luomme ideoita (hypoteesin luominen, sen vahvistaminen, vastakohta ja lopullinen vahvistus). Sinun täytyy ajatella, että tiede on yritys pätevään ja kiistämättömään tietoon, ja siksi se tarvitsee selkeän perustelun. Muuten käytettäisiin epäjohdonmukaisia argumentteja ja todisteita, jotka ovat tyypillisiä pseudotieteille.
Valokuvat: iStock - shironosov / gremlin
