Toisen maailmansodan lopussa planeetta jaettiin kahteen suureen lohkoon. Yhdysvallat johti länsimaiden blokkia, demokraattisia ja kapitalistisia järjestelmiä, kun taas Neuvostoliitto johti kaikkia niitä valtioita, joilla oli kommunistinen hallinto. Tämä jakautuminen synnytti poliittisen ja sotilaallisen jännitteen, joka on jäänyt historiaan kylmänä sodana.
McCarthyismin perusidea
Kylmän sodan yhteydessä Yhdysvaltojen hallitus oli huolissaan kommunististen ihanteiden leviämisestä amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Tässä mielessä senaattori Joseph R. McCarthy käynnisti vuodesta 1950 lähtien intensiivisen kampanjan mahdollisen kommunistisen uhan havaitsemiseksi.
McCarthyismia ei pidä ymmärtää yksinkertaisena poliittisena kampanjana. Itse asiassa 1950-luvulla Yhdysvaltojen hallitus oli erityisen taisteleva ja energinen kommunismin vastaisessa taistelussaan. Tässä mielessä toteutettiin kaikenlaisia toimenpiteitä: mustia listoja, joissa todelliset tai oletetut kommunistit mainittiin, kuulustelut ilman laillisia takeita, vääriä valituksia ja viime kädessä epäsäännöllisiä strategioita, joiden ainoana tarkoituksena oli "metsästää" soluttautunut kommunisti. Samaan aikaan säädettiin lakeja niin, että Yhdysvalloissa asuvia ulkomaalaisia seurattiin tarkasti.
Ilmeisesti McCarthyismi laukaisi kiihkeän keskustelun yhteiskunnassa
Joillekin se oli oikeutettu strategia kommunismin uhan torjumiseksi, kun taas toiset katsoivat, että kommunistinen vaino oli liioittelua ja ennen kaikkea hyökkäystä demokratian arvoja vastaan.
McCarthyismin käsitettä sovelletaan kaikissa niissä poliittisissa yhteyksissä, joissa hallitus käyttää epädemokraattisia menetelmiä saavuttaakseen päämääränsä.
Antikommunistinen pakkomielle on McCarthyismin keskeinen elementti
Useimmat McCarthyismia tutkivat historioitsijat korostavat yhtä ajatusta: Yhdysvaltain hallitukset toisen maailmansodan jälkeen olivat pakkomielle kommunismiin. Vaikka kommunismin vastainen pakkomielle oli todellisuutta, ei pidä unohtaa, että Neuvostoliitolla oli erittäin hienostunut propagandajärjestelmä ja että yksi sen tavoitteista oli soluttautua länsimaiseen kulttuuriin, erityisesti Yhdysvaltoihin.
Entisen Neuvostoliiton arkiston avaamisen myötä on tullut mahdolliseksi tietää, kuinka venäläiset kommunistit manipuloivat tietoa rekrytoidakseen seuraajia kaikkialta maailmasta, erityisesti yliopistoissa ja kulttuurin eri aloilla.
Kuvat: Fotolia - thinglass / d100
