Teosentrismi tarkoittaa filosofista oppia, jolle on ominaista Jumalan asettaminen kaiken maailmankaikkeudessa tapahtuvan keskipisteeseen ja myös sen hallitsijaksi, eli tämän virran mukaan Jumala on vastuussa kaikesta, mitä tapahtuu, mukaan lukien ihmisten toimintaa ohjaavat Jumala.
Mikä tahansa selitys tapahtumalle, teosentrismi, löytää sen tahdosta ja jumalallisesta päätöksestä. Mitään ei voida selittää jumalallisen syyn ulkopuolella. Tiede on tietysti Jumalan alisteinen.
Se asennettiin voimalla keskiajalla ja menetti arvonsa renessanssin aikaan, jolloin ajatus ihmisestä keskuksena vallitsi.
Meidän on korostettava, että tämä ehdotus asetettiin voimalla ja ehdottomalla läsnäololla keskiajalla, vaikka se kehittyi vuosisatoja ennen, pohjimmiltaan Kristuksen saapumisen jälkeen ja että se muuten hallitsi näyttämöä kaikilta osin saapumisen myötä. Renessanssin aika katoaisi, koska juuri tämän liikkeen myötä syntyi päinvastainen ajatus, että ihminen on maailmankaikkeuden keskus, jota muodollisesti kutsutaan antroposentrismiksi.
Tästä historiallisesta vaiheesta lähtien ihmisen merkitys kasvaa, häntä pidetään todellisuuden toimijana ja sen keskeisenä osana ja syrjäyttää ajatuksen Jumalasta kaiken syynä. Toisin sanoen jumaluus ei menetä läsnäoloaan, mutta epäilemättä se siirtyy taustalle. Tietenkin kaikki tämä uusi käsitys toisi vähitellen monia muutoksia elämän eri tasoilla, muun muassa politiikassa, yhteiskunnassa.
Mutta palataanpa sen suurimman loiston hetkeen, joka, kuten sanoimme, oli keskiaika. Keskiaikainen näkemys oli ehdottoman teosentrinen. Jumala oli läsnä kaikessa ja tietysti myös kristillinen uskonto oli tukemassa tätä hallitsevaa oppia. Tämä asiaintila antoi ensisijaisen tärkeän kirkon edustajille, joista tulee tämän ajan peruskappaleita ja myös keskiaikaisen yhteiskunnan eliittiä.
Edellä mainitusta johtuen juuri tänä aikana tapahtuu ristiretkien kaltaisia tapahtumia, jotka olivat niitä tutkimusmatkoja ja sotilaallisia tunkeutumisia, joita kristityt suorittivat muslimeja vastaan tarkoituksenaan saada takaisin pyhään maahan kuuluneita alueita.
Kuva: iStock - denizunlusu
