Ruoalla on erityisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Jotkut näistä ominaisuuksista voidaan vangita aistiemme kautta. Siten aineen väri, maku, tuoksu tai rakenne antaa olennaista tietoa sen ominaisuuksista elintarvikkeena. Tämäntyyppiset ominaisuudet tunnetaan organoleptisina.
Ruoasta aistien kautta havaitsemamme tiedon avulla voimme tietää, onko jokin syötävä vai hyvässä kunnossa.
Väri
Ruoan värin havaitseminen on indikaattori sen kemiallisesta koostumuksesta ja tilasta. Punainen väri kertoo, että ruoka sisältää runsaasti lykopeenia, ainetta, jota löytyy tomaateista, vesimeloneista tai mansikoista. Oranssi ja keltainen osoittavat, että elintarvikkeessa on korkea beetakaroteenipitoisuus, kuten appelsiini, porkkana tai persikka. Vihreä on klorofyllin indikaattori, kuten parsakaali, salaatti tai pinaatti.
Maku
Ruoan maku syntyy kielellämme sijaitsevan makuaistimme kemiallisista reaktioista, vaikka myös hajuaisti osallistuu makuun. Makuaistumus aiheuttaa kehossa fysiologisia puolustusreaktioita. Makuja on neljä: makea, suolainen, karvas ja hapan. Jokainen niistä havaitaan tietyssä kielen osassa.
Haju
Ruoan haju syntyy kaasujen, höyryjen ja pölyn monimutkaisesta seoksesta. Siten seoksen koostumus määrää vastaanottajan havaitseman hajun. On huomattava, että nenämme pystyy havaitsemaan yli 10 000 erilaista aromia. Tuoksuja on kaikenlaisia: tuoksuva, polttava, rikkimainen, makea, eteerinen, eltaantunut, öljyinen tai metallinen.
Rakenne
Jokaisella ruokalajikkeella on tietty elastisuus ja konsistenssi. Tällä hetkellä nämä ominaisuudet voidaan mitata teksturometrillä. Tämän tyyppisellä mittauksella on mahdollista määrittää erot kahden samanlaisen ruoan välillä, esimerkiksi kovan juuston ja puolikovan juuston välillä.
Viinin aistinvarainen analyysi
Viinin analysoinnissa käytetään useita aisteja analyysin eri vaiheissa. Visuaalisessa vaiheessa tarkkaillaan, minkä tyyppistä tonaliteettia kullakin viinillä on. Hajuvaiheessa voidaan havaita kunkin rypälelajikkeen ominainen aromi ja käymisaste. Makuvaiheessa pyritään vangitsemaan sen happamuus- tai katkeruusaste.
Kuvat: Fotolia - M.studio - Rido
