sana immanentti viittaa siihen jollekin olennolle luontainen tai joka näyttää yhdistyneen tuohon olentoon tavalla, joka on erottamaton sen olemuksesta, koska se on osa sen luontoa eikä siksi ole riippuvainen jostakin ulkoisesta. Immanentti on se, mikä osoittautuu pysyväksi ja oleelliseksi. Sen sovellus on immanentti.
Omalta osaltaan immanenssion termi, joka liittyy läheisesti sanaan immanentti; immanenssi on kehon sisäinen kokonaisuus; esimerkiksi järjestön pyynnöstä Filosofia Toiminto luokitellaan olennolle immanenttiksi, kun sen toiminta jatkuu sisällä, eli kun sen päämäärä on samassa olennossa, mikä vastustaa käsitettä transsendenssi, mikä merkitsee jonkin rajan ylittämistä, ja aika-avaruus, jota pidämme maailmana, on yleensä sellainen raja.
Vuonna Baruch Spinozan filosofia, suosittu Hollantilainen filosofi 1600-luvullaJumala on immanentti syy, joka vastustaa kaiken ohimenevää syytä, koska hän on silloin kaiken hänessä asuvien asioiden syy, Jumalan ulkopuolella minkään ruumiin olemassaolo ei ole ajateltavissa.
Samaan aikaan käsillä olevaan sanaan liittyy enemmän termejä, kuten: erottamaton, synnynnäinen, erottamaton, luontainen, asianmukainen ja olennainenSiksi niitä käytetään yleensä synonyymeinä sanalle immanentti.
