Käytön ja käyttöympäristön mukaan termillä Metro on useita viittauksia.
Yleisin sanoo niin metri on kansainvälisen yksikköjärjestelmän pääpituusyksikkö. Sen mukaan mitä Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, tämän asian suuri asiantuntija, kertoo meille, metri on matka, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnin välein.
Tämä pituusasteen yksikkö luotiin alun perin Ranskan tiedeakatemian pyynnöstä vuonna 1791, ja se määriteltiin sopivasti etäisyyden kymmenmiljoonasosaksi, joka erottaa navan Maan päiväntasaajaa vastaavasta viivasta.
Toisaalta myös sanan mittari kanssa mittauslaite, johon on merkitty tämän laitteen pituus ja sen jakajat. Myös mittanauhana tunnettua mittaria käytetään etäisyyden mittaamiseen ja se on rakennettu joko ohueen kromiteräslevyyn, alumiiniin tai nykyaikaisimpaan hiilikuitukuteen avulla, joka on liitetty teflonpolymeerin läpi. Eniten käytetyt mittarit ovat 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 ja 100 metriä.
50- ja 100-metriset mittarit tunnetaan myös katsastajina ja ne on valmistettu vain teräksestä, koska niiden kiristämiseen käytetty voima on sellainen, että muuten, jos ne olisi valmistettu terästä vähemmän kestävästä materiaalista, se voisi tuottaa saman jatkeen. , mikä on tietysti haitallinen, kun on kyse tavoitteen saavuttamisesta, joka on mittauksen tarkkuus. Lisäksi ne on merkitty nauhaan 2 dm:n välein kiinnitetyillä kupari- tai pronssisilla niiteillä, kun taas pienimmät päinvastoin ovat senttimetrin ja millimetrin mittaisia, ja merkinnät ja numerot on maalattu tai kaiverrettu nauhan pintaan.
Myös sana Metro osoittautuu olevan lyhenne termistä rautatie ja metro, ja siksi sitä käytetään yleisesti viittaamaan näihin kulkuvälineisiin, jotka ovat niin suosittuja useimmissa maailman suurissa kaupungeissa.
Siksi suurissa kaupungeissa toimivia massaliikenteen rautatiejärjestelmiä, jotka yhdistävät kunta-alueensa ja myös lähiympäristönsä eri alueita, kutsutaan metroksi. Tälle liikenteelle on ominaista pääasiassa sen mahdollistama suuri matkustajamäärä ja tiheät aikataulut, jotta ihmiset voivat milloin tahansa liikkua ilman haittaa mm. koteihinsa, työpaikkoihinsa tai opintokeskuksiinsa. .
