Saksalainen idealismi on 1800-luvun filosofinen virtaus, joka on kehystetty aikansa romanttiseen henkeen. Tämän virran edustavin filosofi on Hegel ja taustalla Fichte ja Schelling.
Yleiset periaatteet
Filosofisen pohdinnan lähtökohtana ei ole maailman ulkoinen todellisuus, vaan "minä" tai ajatteleva subjekti
Toisin sanoen maailmalla ei ole merkitystä, vaan sen esittämistä ideana.
Saksalainen idealismi on yritys vastata metafyysiseen kysymykseen: kuinka todellisuus voidaan tuntea?
Asioiden todellisuus ymmärretään vain siitä tietoisuudesta, joka ihmisillä on mainitusta todellisuudesta. Tässä mielessä saksalainen idealismi vastustaa realistista perinnettä, joka koostuu asioiden todellisuuden tunnistamisesta ajatuksella.
Hegelin idealismi
Hegelin lähestymistapa lähtee ajatuksesta, että luonto ja henki ovat seurausta absoluuttisuudesta. Itse asiassa filosofia on tiede absoluuttisuudesta ja tämä väite perustuu seuraavaan argumentaatioon:
1) ensimmäisessä vaiheessa ideat muodostuvat itsestään ja tällä tasolla ihmishenki lähtee subjektiivisuudesta,
2) Toisessa vaiheessa ideat ymmärretään itsensä ulkopuolella, eli luonnossa heijastuksena, joka on osa objektiivista henkeä ja
3) absoluuttinen henki ymmärtää ideat siten, että subjektiivinen ja objektiivinen katoavat ja taiteesta, uskonnosta ja filosofiasta tulee absoluuttisen hengen kolme ulottuvuutta.
Hegelille ideat ovat kaiken tiedon perusta ja tässä mielessä hänen päättelynsä hengen kolmella tasolla korostaa kuinka ideat muuttavat maailman todellisuutta ja muuttuvat ihanteiksi.
Hegeliläisen idealismin synteesi sisältyy yhteen hänen tunnetuimmista ajatuksistaan: rationaalista ajattelua ei voida erottaa todellisuudesta ja todellisuudessa on järkeä vain, jos se on osa järkeä. Tämä lähestymistapa tarkoittaa, että ideoistamme syntynyt maailma ei ole jotain absurdia ja toisaalta looginen ajattelumme yhdistyy todellisuuteen.
Marxin vastaus saksalaiseen idealismiin
Marxin filosofia on materialistinen ja siksi vastustaa Hegelin idealismia. Marxin mukaan ihmisen tietoisuus ei selitä todellisuutta, vaan todelliset ja aineelliset olosuhteet määräävät tietoisuuden.
Kuva: Fotolia - Mihály Samu
