Laiminlyönnillä tarkoitetaan mitä tahansa toiminnasta pidättymistä sekä huolimattomuutta tai laiminlyöntiä velvoitteen täyttämisessä. Laiminlyönti tarkoittaa, että joku lopettaa tai välttää tekemästä jotain tarkoituksella tai ilman sitä. Joissakin tapauksissa, kun puhutaan oikeuskäytäntöön tai etiikkaan liittyvistä asioista, laiminlyönti voidaan ymmärtää rikokseksi ja muuttaa sen suorittajasta (vapaaehtoisesti tai ei) rikollisen. Laiminlyönti merkitsee aina negatiivista näkemystä toimintatavasta.
Laiminlyönti on pohjimmiltaan tietyn toiminnan välttämistä. Tämä laiminlyöntitilanne voi tapahtua, kuten on sanottu, vapaaehtoisesti tai tahattomasti. Esimerkkejä molemmista tapauksista voivat olla, kun henkilön kutsuminen seremoniaan jätetään pois tai kun jonkun syntymäpäivä jätetään pois. Yleisesti ottaen laiminlyönnin käsite liittyy kuitenkin enemmän tahattomaan tai virheelliseen tekoon, eikä se ole kovin harkittua.
Joka tapauksessa mahdollisuus, että laiminlyönti on tehty vilpittömästi ja huolimattomuudesta, voi joissakin tapauksissa silti olla rangaistavaa, jos kyse on eettisiin kysymyksiin liittyvistä laiminlyönneistä. Tässä mielessä, kun henkilö jättää auttamatta toista, joka on avuton, tai kun henkilö jättää huomiotta toisen kiireelliset tarpeet, hänen laiminlyöntinsä voidaan ymmärtää huolimattomuuden tai huolimattomuuden rikokseksi. Toinen hyvin yleinen tapaus tämäntyyppisestä laiminlyönnistä on se, joka tapahtuu, kun henkilö joutuu jonkinlaiseen rikokseen (ryöstö, pahoinpitely) ja toinen henkilö jättää avustamatta tai puolustamatta häntä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa laiminlyönnin tekijää voidaan pitää rikoksentekijän rikoskumppanina ja siksi häntä rangaistaan siitä.
