Termiä "lehdistö" voidaan käyttää viittaamaan kahteen erilaiseen, mutta läheisesti toisiinsa liittyvään asiaan. Yksi niistä on puristin, kone tai laite, jolla painetaan kirjoitettua tekstiä ja joka puristaa paperiarkit puu-, metalli- tai muun materiaalin levyjen väliin. Sanan toinen merkitys, joka alkaa ensimmäisestä, viittaa toimittajien tuottamaan materiaaliin, joka voi olla kirjoitettua tai virtuaalista lehdistöä.
Aluksi ensimmäisestä merkityksestä voimme sanoa, että puristin on artefakti, joka on luotu painostamaan esinettä tai tilaa. Yleisin eri tilanteissa tai eri tarkoituksiin käytettävä puristin on mekaaninen puristin, jonka pääasiallinen vaikutus on murskata tai puristaa esine tai elementti kahden jäykän materiaalikerroksen (puu, metalli, kivi jne.) väliin. Painokonetta luotaessa käytettiin mekaanista puristinjärjestelmää, koska siinä painettiin kirjaimia paperille voiman avulla eli kirjaimuotit puristettiin paperiarkille tekstiksi.
Tästä tulee juuri termin toinen merkitys, se, joka viittaa lehdistöön tietovälineenä, journalismina. Normaalisti lehdistön käsitettä käytetään kuvaamaan kirjoitettua lehdistöä eli sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja muuta paperille kirjoitettua materiaalia, vaikka nykyään termiä on laajennettu huomattavasti uusien medioiden, kuten virtuaalisen (internet) ilmaantumisen ansiosta. . Lehdistöä voisi kuvata joukkona toimittajia ja tiloja, jotka on omistettu päivittäisten ja päivittäisten uutisten viestimiseen ja joilla on erilaiset työalueet ja spesifikaatiot.
Nykyään lehdistöllä ja tiedotusvälineillä on erittäin tärkeä arvo länsimaisessa yhteiskunnassa, koska ne ovat suurelta osin vastuussa tiedon tuomisesta suurelle osalle väestöstä, vaikka se voi usein olla pirstoutunutta tai puolueellisuutta poliittisten, taloudellisten tai muita etuja. Lehdistön rooli suhteessa demokratioihin tai muihin hallintomuotoihin on epäilemättä erittäin monimutkainen ilmiö, jota kannattaa tutkia.
