Animismin käsite tarkoittaa yleensä sitä, että kaikki luonnossa on elävää ja siksi animoitua. Tämä usko sisältää luonnon varustamisen sielulla, henkisellä kokonaisuudella.
Animismissa on uskonnollinen komponentti, ja tämän käsityksen tutkijat katsovat, että primitiivisillä uskonnoilla oli selvä animistinen taju, koska eri luonnonvoimilla oli oma sielunsa.
Animismin pääteoreetikko oli britti Edward Burnett Tylor (1832-1917). Tämä ajattelija tutki primitiivisten kansojen mentaliteettia ja loi pohdintojensa perusteella animismin käsitteen. Animistisen lähestymistavan mukaan kaikki elävät olennot muodostuvat henkisen voiman vaikutuksesta ja ihmiskulttuurin kehityksen lähtökohtana on usko luonnon henkisyyteen.
Animismin pääpiirteet
Animismin käsite tulee latinan sanasta anima, joka tarkoittaa sielua.
Kaikilla yksilöillä on yksilöllinen sielu, jolla on olemassaolo kuoleman ulkopuolella.
Animismi olettaa, että sielu on kaiken orgaanisen periaate ja kaikkien kehon liikkeiden perimmäinen syy.
Animismin idea liittyy läheisesti vitalismin käsitteeseen. Ei pidä unohtaa, että muinaisista ajoista lähtien jotkut filosofit ovat pohtineet sellaisia käsitteitä kuin alkuperäinen periaate tai elinvoima, mikä viittaa siihen, että orgaaninen (elämä kokonaisuudessaan) riippui hallitsevasta ylivoimasta.
Jotkut animistiset opit puolustavat ajatusta, että maailmassa on sielu, joka yhdistää kaikki elävät olennot ja luonnonilmiöt
Alkukantaiset kansat, jotka harjoittavat jonkinlaista animismia, ilmaisevat uskomuksiaan noituudella, loitsuilla, magialla ja erilaisilla taikauskoilla. Nämä käytännöt vastustavat tieteellistä ja tiukasti rationaalista ajattelutapaa.
Animismia uskomusten kokonaisuutena esiintyy joissakin lääketieteellisissä lähestymistavoissa, joiden mukaan elämä on jotain enemmän kuin kemiallisten reaktioiden joukko, koska aineen muutokset riippuvat sielun elintärkeästä toiminnasta.
Animismilla on filosofinen ja uskonnollinen ulottuvuus, joka vaikuttaa tapaan ymmärtää ihmistä. Älyllisenä lähestymistavana animismia arvostelevat materialistiset näkemykset, ateistiset tai agnostiset kannat ja yleensä useimmat tieteelliset väitteet.
Kuvat: iStock - Christine Glade / Dmitry Berkut
