Harjoituksen käsitettä voidaan käyttää usealla eri merkityksellä. Se voi asiayhteydestä riippuen toimia jopa substantiivina (esim. kun sanotaan "harjoittelemalla se paranee"), mutta myös adjektiivina (jos sanotaan esimerkiksi "harjoittelu on käytännöllistä terveydelle"). Joka tapauksessa termi liittyy aina käsitykseen jostakin, joka on tehtävä, joka suoritetaan ja joka vaatii tiettyä tietoa tai sinnikkyyttä, jotta tulokset olisivat odotettuja.
Kun termiä käytetään substantiivina, puhutaan kaikesta kaupasta, toiminnasta tai toiminnasta, jota tehdään jatkuvasti ja sitoutuneesti, jotta se ei ole tietty tapahtuma kerralla tai olosuhde. Käytännöstä tulee säännöllinen toiminta, jota tehdään eri tavoitteita varten. Voidaan parantaa ja saavuttaa yhä parempi suorituskyky esimerkiksi puhuttaessa shakkiharjoittelusta, urheilusta, opiskelusta, ruoanlaitosta jne. Tässä mielessä harjoitus ymmärretään säännölliseksi tekemiseksi, mikä merkitsee mahdollista hyvien tulosten saavuttamista suorituksessa. Toisaalta sanaa käytäntö käytetään yleisesti lääketieteen alalla viittaamaan eri aloihin, kuten anestesiologian, traumatologian, dermatologian jne. Tässä tapauksessa termistä tulee abstraktimpi ja se tarkoittaa aluetta, jolla tätä toimintaa säännöllisesti tapahtuu. Siten luetteloissa alueista tai palveluista, joita sairaala, terveyskeskus tai sosiaalityö voi tarjota, käytännöistä puhutaan kyseisen laitoksen eri alueina.
Lisäksi termi käytäntö voidaan ymmärtää myös adjektiivina. Tällä tavalla jotain pidetään käytännöllisenä silloin, kun se on hyödyllistä ja positiivista, eli se voi tuottaa hyötyä sen toteuttajille. Jotain käytännöllistä on jotain suhteellisen yksinkertaista tehdä, johon liittyy ratkaisuja tai etuja ja jota suositellaan. Esimerkki tästä on se, että opiskelijoille suositellaan synoptisten taulukoiden tekemistä lukemistaan teksteistä, koska niitä pidetään käytännön elementtinä parempien tulosten saavuttamiseksi.
