Koulutusjärjestelmä on useimmissa maissa jaettu useisiin vaiheisiin: pikkulasten, perusasteen, toisen asteen ja korkeakouluopetus. Korkea-asteen koulutus suoritetaan yliopistotasolla, ja sen kesto ja rakenne vaihtelevat kunkin maan lainsäädännön mukaan.
Pääsääntönä on, että toisen asteen koulutukseen päästään ennakkoon pääsykoe. Sen läpäisevät opiskelijat voivat osallistua valitsemaansa yliopistokoulutukseen, vaikka pääsykokeissa saatu arvosana on ratkaiseva tiettyihin opintoihin pääsemisessä.
Toisen asteen koulutus puolestaan koostuu useista vaiheista, yleensä tutkinnosta (perinteinen kandidaatin tutkinto), jota seuraa maisterin tutkinto ja mahdollisuus tohtorin tutkintoon.
Korkeakoulutuksen tarkoitus
Henkilökohtaisesta näkökulmasta korkeakoulutus tarjoaa opiskelijalle akateemisen koulutuksen päästäkseen työmarkkinoille. Tässä mielessä opiskellaan joukko pakollisia aineita ja muita valinnaisia aineita niihin liittyvän ammatin harjoittamisen tarkoituksena. Ennen yliopistokoulutuksen aloittamista opiskelijan tulee arvioida kahta olennaista seikkaa: hänen ammatillista ammattiaan ja henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteitaan sekä työmarkkinatilannetta suhteessa valittuihin opintoihin.
Korkeakoulutuksen puitteissa tehdään tutkimustehtävää, jolla on yhteys yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että yliopistotutkimus ylittää tutkinnon tai tietyn projektin, sillä tutkimustehtävässä saadusta tiedosta hyötyy koko yhteiskunta.
Asiaankuuluvat näkökohdat
Korkea-asteen koulutus kestää vähintään kolme vuotta ja sitä voidaan jatkaa muutamalla vuodella. Tämä seikka merkitsee sitä, että opiskelijalla tulee olla tarkkaa tietoa eri näkökohdista: julkisen ja yksityisen yliopiston erosta, stipendipolitiikasta, kielten opiskelusta tai korkeakoulututkinnon validoinnista muissa maissa.
Perinteinen akateeminen koulutus on muuttunut oleellisesti viime vuosina, ja nykyään kontaktittomat ohjelmat, yliopistojen välinen opiskelijavaihto tai opintojen laajentaminen muihin maihin ovat yleistyneet.
Korkea-asteen koulutuksen tulee perustua älylliseen kurinalaisuuteen, opetushenkilöstön akateemiseen vapauteen ja akateemisen tiedon läpäiseviin moraalisiin arvoihin. Toisaalta innovatiivisiin koulutusmenetelmiin tulee sisällyttää sekä kriittistä ajattelua ja luovuutta edistäviä lähestymistapoja.
Kuvat: iStock - Christopher Futcher / ismagilov
