Edunvalvoja on henkilö, joka maansa lainsäädännön tukemana, mutta joka ei vielä muodollisesti käytä vanhempainvaltaa, on kunkin tapauksen mukaan vastuussa henkilön tai vain hänen aineellisen omaisuutensa huollosta, koska hän ei kykene päättämään itseäsi alaikäisenä tai henkisesti vammaisena.
Toisin sanoen huoltaja, joka voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, toimii alaikäisen tai toimintakyvyttömän henkilön laillisena edustajana kaikissa virallisissa asioissa, joihin he osallistuvat.
Vaikka se ei ole laki kaikissa laeissa yhtä lailla, yleensä edunvalvojaa käytetään ymmärtämään vain ne asiat, jotka henkilölle esitetään ja toiselle käsitellä omaisuusasioita.
Kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on täysi oikeus käyttää kansalaisoikeuksiaan, voi tulla toisen henkilön holhoojaksi. Suurin este voi olla se, että tähtäät rikosasiassa määräysten mukaisesti.
Samaan aikaan, lukuun ottamatta ristiriitatilanteita, jotka vaikuttavat huoltajan/huoltajasuhteen ennenaikaiseen päättymiseen, vain tämä linkki päättyy, kun huoltaja saavuttaa täysi-ikäisyyden tai joidenkin tilanteiden seurauksena, kuten: jos huoltaja kuolee, jos edunvalvoja luovutetaan adoptoitavaksi tai hänen vanhempansa saa takaisin vanhempainvallan tai jos tuomioistuimet lopettavat hänelle aiemmin myönnetyn vamman.
Perinteisten huoltajien tapauksessa heidän tulee aina ennen holhouksensa päättymistä tehdä asiaankuuluvat selvitykset siitä, miten hallinto sujui ja mihin heidän siviilihuoltajansa kuuluivat varat.
Takaisin kyseessä olevan lainsäädännön tyypin mukaan tapaukset tai henkilöt, kuten vanhempainvallan menetys, edunvalvontatehtävästä jo erotetut, vankeusrangaistukseen tuomitut, sitä suorittaessaan, rikoksiin syyllistyneet Perhe, edunvalvojan ilmeiset viholliset ja testamentilla tai muulla notaarin vahvistamalla asiakirjalla holhoustehtävästä poissuljetut hylkäävät henkilön ryhtymästä holhoojaksi.
Samoin ja kaikenlaisen laillisen viittauksen ulkopuolella korkeakoulun opiskelijoille neuvoja ja ohjausta antavaa professoria kutsutaan myös tutoriksi bibliografisissa viittauksissa, epäonnistuneissa aineissa sekä uran loppuaineissa, jotka ovat toteutetaan auttamaan opiskelijaa määrittämään, viimeistelemään ja esittämään opinnäytetyönsä valmistuakseen.
