Latinalaista ilmaisua quid pro quo käytetään niissä tilanteissa, joissa joku osoittaa, että vaihtoa tapahtuu, eli jotain annetaan vastineeksi jostakin. Toisin sanoen, että on olemassa vastavuoroisuus, joka hyödyttää molempia osapuolia, koska toinen tekee tai sanoo jotain ja saa samalla vastineen toiselta.
Quid pro quoa käytetään vaihtoehdotuksena tai sopimuksena siten, että ehdotetaan antamisen ja sitten vastaanottamisen aloitetta. Vaikka tämä on arkikielessä tarkoitettu merkitys, tämän latinismin alkuperäinen merkitys on erilainen, koska se viittaa kahden ihmisen väliseen kieliopilliseen sekaannukseen, viestintävirheeseen. Tarkemmin sanottuna quid pro quoa käytettiin sanaleikkinä, joka liittyi viestinnässä toisinaan esiintyviin kieliopillisiin sekaannuksiin.
Sen merkityksen paradoksi
Tällä tavoin quid pro quo muistuttaa meitä omituisesta kielen ilmiöstä: ilmaisun primitiivinen merkitys voi kehittyä ja saada uuden merkityksen. Näin ollen olemme paradoksin edessä, sillä jos joku käyttää tätä ilmaisua sen kirjaimellisessa ja aidossa merkityksessä, on hyvin todennäköistä, että häntä ei ymmärretä, mutta jos hän käyttää sitä "sopivasti", hänet ymmärretään.
Sopimukset, neuvottelut ja sopimukset
Ilmaus quid pro quo sen yleisimmässä mielessä muistuttaa meitä siitä, että ihmiset neuvottelevat jatkuvasti. Teemme sopimuksia työpaikalla, kumppanimme tai ystävien kesken. Sopimuksen saavuttamiseksi on löydettävä tasapaino, jota ei aina ole helppo saavuttaa, ja quid pro quo tarjoaa mielenkiintoisen strategian kaikissa neuvotteluissa: ei ole mahdollista saada ilman, että on ensin antanut jotain.
Quid pro quo latinismi, esimerkki latinan pätevyydestä viestinnässä
Latinismit ovat latinalaisia sanoja tai ilmaisuja, joita käytetään edelleen kirjallisessa ja suullisessa kielessä. Ne ovat kulttuureja ja niitä käytetään yleensä akateemisissa yhteyksissä ja tietyn kulttuuritason ihmisten keskuudessa. Tästä huolimatta monia latinismeja on täysin sisällytetty kulttuuriperintöön. Siten kun etsimme työtä, esitämme ansioluettelomme, jos puhumme taloudellisista tappioista, sanomme, että meillä on alijäämä ja jos haluamme osoittaa jonkun olevan hyvin turhamainen, sanomme, että hänellä on paljon egoa.
Nykyinen latinismien käyttö paljastaa toisen kielen paradoksin, sillä yleisesti sanotaan, että latina on kuollut kieli ja ettei sitä kannata opiskella, mutta samalla se on yhä elossa keskuudessamme.
Kuvat: iStock, Liima10 / AntonioGuillem
