Kaupungintalon käsite on poliittinen käsite, joka liittyy kunnaksi kutsutun alueen hallintoon ja poliittiseen toimintaan. Kaupunginvaltuusto on silloin se elin, johon sekä toimeenpano- että lainsäädäntövalta voidaan perustaa, tuomiovalta yleensä jää sen ulkopuolelle ja jolla on oma rakennus. Kuntia on kaikkialla maailmassa, vaikka katsotaankin, että tämän poliittisen elimen ensimmäiset muodot syntyivät Euroopassa, keskiajalla. Sieltä ne ovat siirtyneet moniin osiin planeetalla direktiivimuotoina suhteellisen pienissä tiloissa.
Kun puhumme kunnasta, tarkoitamme suhteellisen pientä aluetta (vaikka tämä voi vaihdella) ja sillä voi olla kaupungin, kylän tai kaupungin nimi riippuen siinä asuvien ihmisten määrästä sekä hallinnollisista ja poliittisista tehtävistä. siinä kehitetään ja myös harjoitettavaa taloudellista toimintaa. Tässä mielessä kunta on viimeinen poliittis-hallinnollinen yksikkö, jakamaton ja joka voi olla vuorollaan osana muita maakuntia tai osavaltioita ja sitten maa tai kansakunta.
Kaupunginvaltuusto on siis poliittinen elin, josta kuntana tunnettua aluetta hallinnoidaan. Tästä syystä kaupunginvaltuusto tunnetaan joissain paikoissa Latinalaisessa Amerikassa myös kuntana, toisissa kunnanvaltuutettuna. Kaupungintalossa yleensä asuu kuvernööri, pormestari, pormestari tai ylempään johtoon kuuluva henkilö. Joissakin tapauksissa voi olla myös lainsäätäjä, joka koostuu kunnan kansan valitsemista lainsäätäjistä, kansanedustajista ja valtuutetuista. Kaupunginvaltuuston hoitamiin tehtäviin kuuluvat eri aiheiden (koulutus, talous tai talous, kulttuuri, kaupunkisuunnittelu jne.) valvonta ja hallinto sekä näitä asioita koskeva lainsäädäntö.
