Toisen maailmansodan jälkeen syntyi kaksi suurta hegemonista kansakuntaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Sen valta ylitti luonnollisten rajojensa ja itse asiassa maailma jakautui kahteen blokkiin, kommunistiseen ja kapitalistiseen. Tässä mielessä maailmanjärjestys ymmärrettiin Neuvostoliiton katoamiseen asti kaksinapaisesti. Viime vuosikymmeninä maailmanjärjestyksen kuvaamiseen on käytetty moninapaista maailmaa.
Kaksinapaisen maailman ominaisuudet
Kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto johtivat kansainvälistä politiikkaa, maailma jakautui kahteen selvästi erottuvaan blokkiin. Oli kaksi vastakkaista ideologiaa, Yhdysvaltojen johtama länsimaiden demokraattinen järjestelmä vs. kommunistinen yksipuoluemalli, jonka Neuvostoliitto asetti koko Itä-Euroopalle.
Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna Yhdysvallat ja sen liittolaiset edistivät vapaisiin markkinoihin perustuvaa kapitalistista mallia ja neuvostoblokki ylläpitää valtion väliintuloon perustuvaa suunnitelmataloutta.
Sotilaallisesta näkökulmasta katsottuna Yhdysvallat edisti Natoa ja Neuvostoliitto Varsovan sopimusta. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat pitivät useita vuosikymmeniä yllä kireää kylmää sotaa ja rinnakkain kilpailua avaruuden valloittamisesta, joka on jäänyt historiaan avaruuskilpailuna.
2000-luvulla voimien tasapaino on paljon monimutkaisempi ja siksi puhumme moninapaisesta maailmasta
Neuvostoliiton hajoamisen myötä näytti aluksi, että maailmalla olisi yksi supervalta, Yhdysvallat. Tämä maa on epäilemättä maailmanjärjestyksen johtaja, mutta viime vuosikymmeninä se on menettänyt merkittävän osan hegemoniastaan kansainvälisessä järjestyksessä ja tästä syystä valtiotieteilijät puhuvat moninapaisesta maailmasta.
Uuden maailmanjärjestyksen ymmärtämiseksi on pidettävä mielessä, että on olemassa useita kansakuntia ja instituutioita, jotka muodostavat valtaryhmittymiä. Kiina, Euroopan unioni, BRICS-maat ja OAS ovat uusia toimijoita kansainvälisessä politiikassa.
Näiden kansakuntien, instituutioiden tai ryhmittymien lisäksi emme saa unohtaa, että on muitakin vallankeskuksia: lobbareita, monikansallisia yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, sosiaalisia liikkeitä tai verkottuneita yhteisöjä. Toisaalta moninapaisuus on yhdistettävä globalisaatioilmiöön.
Lyhyesti sanottuna moninapaisuus on ymmärrettävä ilmiönä pysyvässä muutosprosessissa
Tässä mielessä BREXIT on heikentänyt Euroopan unionia, islamilainen terrorismi on uhka lännelle ja Venäjä on nousemassa uudeksi voimaksi.
Analyytikot ja geopoliittiset asiantuntijat sanovat, että tulevina vuosina Kiina on ensimmäinen suurvalta, Brasilian talous nousee yhdeksännestä neljänneksi kansainvälisellä areenalla ja maat kuten Meksiko, Vietnam tai Indonesia voivat kehittyä merkittävästi.
Kuvat: Fotolia - brizz666 / niroworld
