Sisäinen määräys on sääntelyjärjestelmä, jonka kautta joukko ihmisiä (kulttuuriyhdistys, poliittinen puolue, yritys, urheiluseura tai muu) järjestetään.
Yleissääntönä on, että jokainen ihmisryhmä on ulkoisten sääntöjen ja määräysten alainen, jotka korkeampi taho asettaa (esimerkiksi valtio säätää lakeja, jotka sisällytetään myöhemmin erityisiin määräyksiin). Jokainen ryhmä on kuitenkin organisoitu omien kriteeriensä ja etujensa mukaan, ja tässä mielessä on tarpeen luoda sisäiset määräykset kokonaisuuden moitteettoman toiminnan takaamiseksi.
Yleiset luonteenpiirteet
Jokaisella sisäisellä määräyksellä on perustavanlaatuinen yleinen ajatus: on sääntöjä, joita on noudatettava. Tärkeintä on, että nämä säännöt ovat riittäviä, eivät liian tiukkoja eivätkä liian sallivia.
Jotta noudattaminen olisi tehokasta, on välttämätöntä, että kaikki ryhmään kuuluvat jäsenet tuntevat säännöt. Toisaalta niiden on oltava selkeitä ja ilman epäselvyyksiä. On myös erittäin kätevää, että säännöt päivitetään ja mukautetaan uusiin olosuhteisiin. Toinen tärkeä näkökohta on kurinpitojärjestelmä eli sisäisten määräysten rikkomisesta määrättävien seuraamusten joukko.
Yrityksen sisäiset säännöt
Monilla yrityksillä on omat sääntönsä. On loogista, että näin on, sillä näin vältetään mahdolliset ristiriidat ja otetaan käyttöön yleiset kriteerit, jotka vaikeuttavat mielivaltaisten ja mahdollisesti epäoikeudenmukaisten päätösten tekemistä.
Voidaan sanoa, että yritysympäristön sisäinen säännöstö määrittelee työn "pelisäännöt", eli mitä saa tehdä ja mitä ei, sekä rajat tietyille toimille ja asianmukaiset menettelytavat.
Normaalisti säännökset esitetään artikloissa, jotka on ryhmitelty eri aiheisiin (täsmällisyys, ylityöt, käytös, pukeutuminen, rangaistukset jne.).
Kaikkien osapuolten suostumuksella ja tuella
Jotta sisäinen määräys ei jää ”märälle paperille”, se on työntekijöiden allekirjoittama ja ennen kaikkea sitä noudatettava normaalisti ja oikeudenmukaisesti, koska määräyksen on oltava sama kaikille ja poikkeuksetta . Lopuksi on erittäin kätevää, että työntekijät ja työnantaja sopivat asetusasiakirjan. Tällä tavoin ymmärretään, että se ei ole mielijohteesta tai siitä, että sillä on sanktio- tai tukahduttamistarkoitus, vaan sääntely noudattaa oikeutettua tarkoitusta: työtoimintaa tapahtuu mahdollisimman vähän välikohtauksia ja optimaalisissa työoloissa.
