Kukka on tietyntyyppisille kasveille tyypillinen sukupuolisen lisääntymisen rakenne, jonka tarkoituksena on tuottaa uusien kasvien siemeniä lajin säilyttämiseksi.
Kukat liittyvät kasvien phanerogams tai spermatophytes luokkaan, joka sisältää kaikki kasvien alaosastot, jotka tuottavat siemeniä. Kukka synnyttää hedelmöityksen jälkeen hedelmän, joka sisältää nämä siemenet.
Kukka koostuu seuraavista osista: verholehdet, jotka ympäröivät lehtiä, kun kukka on silmu, ja suojaavat sitä hyönteisiltä, jotka etsivät nektaria muodostamalla verhiön; terälehdet, kukan kirkkaanväriset lehdet, jotka antavat sille tyypillisen ulkonäön muodostamalla terien ja houkuttelemalla pölyttäjiä; heteet, lehdet, jotka kantavat androekiumin muodostavia uroselimiä; ja karvat, naaraspuoliset elimet kantavat lehdet, jotka muodostavat gynoeciumin. Joissakin tapauksissa kukissa on myös suojuslehtiä, muunneltuja lehtiä, jotka edistävät organismin suojaavaa ja/tai houkuttelevaa toimintaa.
Kukkasarja on biologisesti kukinto, ja näin tapahtuu usein, koska kukat eivät yleensä näytä yksinäisiltä. Joskus kukat voivat olla niin tiiviisti ryhmiteltyjä, että ne erehtyvät yhdeksi kukkaksi, jota kutsutaan psudanthusiksi tai vääräksi kukaksi.
Kukat, kaikissa niiden monimuotoisuudessa, luokitellaan seuraavan taksonomian mukaan. Asennosta riippuen ne voivat olla yksinäisiä tai kukintoja muodostavia; symmetriasta riippuen ne voivat olla zygomorfisia (kaksipuolinen symmetria), aktinomorfisia (säteittäinen symmetria) tai epäsymmetrisiä. Verholehtien erottelusta riippuen ne voivat olla erotettuja (dialysepals) tai yhdistettyjä (gamosépalas). Toisaalta terälehtien koosta riippuen ne voivat olla myös erillisiä (dialipetalas) tai yhdessä (gamopetalas).
Kukat ovat monimutkaisia organismeja ja merkittävä osa monien kasvien lisääntymistä kaikkialla maailmassa. Biologisesta tehtävästään huolimatta kukat ovat kuitenkin arvostettuja esteettisestä ja koristeellisesta merkityksestään, ja niitä käytetään usein lahjoina tai koriste-esineinä monissa yhteiskunnissa.
