taloutta

kansainvälisen kaupan määritelmä

Se tunnetaan nimellä Kansainvälinen kauppa kohtaan kaupallinen vaihto kahden tai useamman valtion välillä tai sen puuttuessa eri talousalueiden välillä ja sen valtion rajojen ulkopuolella, johon se kuuluu.

Osto- ja myyntitoiminta sen maan rajojen ulkopuolella, johon se kuuluu ja joka tavallisesti vaatii tullin maksamista

Ilmoitettu vaihto koostuu tavaroiden, palveluiden tai tuotteiden ostamisesta ja myymisestä, ja joista on maksettava tulli, joko viennistä tai tuonnista tapauksen mukaan.

Todettakoon, että ehdoksi osoittautuu tasa-arvoiseksi se, että valtio, joka haluaa solmia taloudellisia suhteita rajojensa ulkopuolelle, omaa kaupallisella alalla niin sanotun avoimen talouden.

Nyt suojellakseen talouksiaan, mutta samalla olla sulkematta kaupallisesti maailmaa, maat ja myös alueet ryhmittyminä ovat päättäneet poistaa edellä mainitut tullit ja niiden tilalle on määrätty yhteiset tullit, jotta näin mahdollistaa tavaroiden ja tuotteiden vapaan liikkuvuuden, säilyttää itsensä taloudellisesti ja vahvistaa itseään suhteessa välittömään kilpailuun.

Miten tämä kauppa sujui ajan myötä

Maiden välinen kaupallinen käytäntö ei ole mikään noista ajoista kaukana siitä, sillä syrjäisimmillä aikoina eri kansakunnat harjoittivat sitä ja vaikka se oli välillä vähemmän intensiivistä kuin nykyään, se oli aina läsnä.

Muinaisista ajoista lähtien maiden välinen kauppa oli erittäin aktiivista, mutta se kärsi keskiajalla laskusta ja palasi tärkeällä tavalla uudelleen Amerikan löytämisen jälkeen, koska Eurooppa käytti upouusia siirtomaamarkkinoitaan laajentuakseen ja kasvaakseen taloudellisesti.

Paradigmaattisen tapauksen osoittivat nimenomaan Espanjan siirtokunnat Amerikassa, jotka myös päättivät huutaa vapautta Espanjasta taloudellisen tarkoituksen vuoksi, koska se kielsi niitä harjoittamasta kaupallista vaihtoa muiden kansojen kuin hänen kanssaan.

Rajoitus oli erittäin ankara, mutta monet kauppiaat päättivät avata laittoman paikan muiden maiden, esimerkiksi Englannin, kanssa, mikä tarjosi heille parempia ehtoja ja taloudellista tuottoa.

Samaan aikaan poliittinen riippumattomuus toi taloudellisen riippumattomuuden ja Espanjasta vapautetut kansat pystyivät säätämään omat kauppalakinsa ja käymään kauppaa kenen tahansa kanssa.

Viime vuosisadan toiselta puoliskolta lähtien, ja sitten vähitellen, kunnes saavutti huippunsa 1990-luvulla, kansakunnat alkoivat osoittaa taloutensa ilmiömäistä avautumista ulospäin.

Esimerkiksi tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen mikään talous ei ole tietämätön siitä, mitä tapahtuu toiselle, joka on sijainnut planeetan toisella puolella, ja tämä johtuu juuri markkinoiden keskinäisestä suhteesta.

Liberalismi vastaan ​​protektionismi

On olemassa erilaisia ​​​​taloudellisia teorioita, jotka koskevat tämäntyyppistä kauppaa, kun taas yksi yleisimmistä on kauppa Skotlantilainen taloustieteilijä Adam Smith.

Smithin mukaan tuotteet tulee valmistaa niissä maissa, joissa niiden valmistuskustannukset ovat alhaisimmat, ja sieltä ne viedään muualle maailmaan.

Siksi Smith oli vankkumaton vapaakaupan puolustaja, koska hänen mielestään kasvu ja kehitys olisivat uskottavia vain tästä mallista.

Sillä välin Smithille etua olisivat ne maat, jotka pystyisivät tuottamaan enemmän ja investoimaan vähemmän tuotantotekijöitä.

Tällä tavoin myös tuotantokustannukset olisivat alhaisemmat.

Tämän kannan edessä havaitsemme protektionistisen ehdotuksen, jonka mukaan se soveltaa todella korkeita veroja tuontituotteisiin, jotta ne eivät voi kilpailla paikallisen teollisuuden kanssa, ja siten heikentää niiden ostamista ja vahvistaa kansallista teollisuutta.

Tee ulkomaisista tuotteista kalliimpia niin, että kuluttajan on valittava ostaa paikallisia tuotteita, koska ne ovat halvempia.

Yleensä maat päättävät soveltaa tällaista suojaa talouskriisitilanteissa.

Yksi suurimmista eroista näiden kahden vastakkaisen mallin välillä on se, että liberalismissa hinnat määräytyvät vapaasti markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan, kun taas protektionismissa valtion interventio kaikilla tasoilla luo sääntelyä ja rajoituksia. paikalliset markkinat ja edellä mainitut tuontitullit.

On syytä mainita, että monet kansakunnat ja alueelliset talousryhmät ovat tällä hetkellä poistaneet tullit, jotka on perinteisesti kannettu tämäntyyppisen kaupan käskystä, noudattaen lakeja, joita eläminen globalisoituneessa maailmassa. Esimerkiksi tämäntyyppisen kaupan on mahdotonta kasvaa yhä enemmän.

Esimerkiksi Euroopan yhteisö eli Mercosur on poistanut näiden jäsenmaiden tariffit ja näin tavarat liikkuvat vapaasti maksamatta mitään kanonia.

$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found