Käsite, jota käsittelemme alla, liittyy läheisesti kontekstiin kulttuuri.
Yhteisön jäsenten ilmentymä ilmaisumuoto
Esimerkiksi kulttuuri nimeää Joukko elämäntapoja ja käyttötapoja ja tapoja, jotka vallitsevat tietyllä ajanjaksolla ja sosiaalisen ryhmän sisällä, yksinkertaisemmin sanottuna, on kyse erilaisista tavoista, joilla tietty yhteisö ilmaisee itseään, sitten kuinka he puhuvat, miten he puhuvat. he pukeutuvat, mitä he tekevät, miten he käyttäytyvät, ovat kulttuurille luontaisia elementtejä mm..
Omalta osaltaan sana kaupunkilainen nimeää mikä kuuluu kaupunkiin tai liittyy kaupunkiin, elämään kaupungissa.
Siksi, jos yhdistämme molemmat viittaukset ja yhdistämme ne konseptiksi, huomaamme, että kaupunkikulttuuri koostuu tietyssä kaupungissa toimivien henkilöiden esittämä ilmaisutapa.
Taide, musiikki, vaatteet ja elämäntapa, joita tässä tai tuossa kaupungissa asuvat ihmiset esittävät, ovat kaupunkikulttuurin ilmentymiä.
Nyt kaikessa tässä kaupungin fyysisellä muodolla on keskeinen rooli ja suora suhde kehittyvään kaupunkikulttuuriin.
On syytä huomata, että kaupunkikulttuurin valitsevat, rajaavat ihmiset pikemminkin elämäntavan, kasvu- ja kehityskontekstin perusteella, koska he ovat esimerkiksi melko vapaita, eikä sitä saastuta mitenkään se, mikä ajattelee tai perustaa hallituksen. päivän tai vaikutusvaltaiset hahmot.
Kulttuuri tarttuu sekä hyvässä että pahassa...
Lisäksi kaupunkikulttuurissa emme voi olla pohtimatta yksilöllisiä käyttäytymismalleja, jotka vaikuttavat kollektiiviin ja päätyvät tarttumaan, eli asenteita tai tekoja, jotka kehitetään yksilöllisesti, mutta joita enemmistö toistaa ja toistaa.
Tähän käyttäytymisryhmään voimme sisällyttää positiivisia ja negatiivisia käyttäytymismalleja.
Jälkimmäisillä on ilmeisesti tuhoisa vaikutus kehitykseen ja yhteiskunnan kulttuurin huomioimiseen, ja niitä voidaan jopa pitää matalakulttuureina, jos negatiiviset tavat leviävät enemmistönä.
Esimerkiksi yleisellä tiellä oleva lika, joka ei johdu kyseessä olevan kaupungin yleisen hygienia-alueen puhtauden puutteesta, vaan paperit ja muut roskiin heittävien asukkaiden vastuuttomasta toiminnasta tässä mielessä. jätteet keskelle katua eikä tähän tarkoitukseen tarkoitettuihin koreihin.
Epäilemättä, kun kaupungissa arvostetaan, että enemmistö havaitsee tämän käytöksen, kohtaamme kulttuurisen ongelman, joka ei enää liity yksittäiseen laiskaan tai likaiseen ihmiseen, vaan yritystoimintaan, jolla on negatiivinen vaikutus. jokaisessa mielessä ja tasolla tuossa yhteiskunnassa, kunnioittaen muita, yhteisiä tiloja, puhumattakaan planeettasta, joka kärsii sellaisesta piittaamattomuudesta.
Toisessa mielessä väistämätön ongelma tässä asiassa on suurten kaupunkien ehdottama suuri fyysinen laajennus, jonka katsotaan rohkaisevan ihmisten välisiä yhteyksiä olemaan paljon vähemmän suoria, jos vertaamme sitä maaseutukulttuuriin, maaseutuun, jossa lähes kaikki asukkaat tuntevat toisensa, tervehtivät toisiaan, eli ovat vuorovaikutuksessa säännöllisemmin.
Tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että kaupungissa kudottaisiin vahvoja siteitä myös monimuotoisimpien elementtien välille ja että ilmaisuelementtejä syntyy, joilla on monia yhteisiä piirteitä.
Kaupunkiheimot: vähemmistöryhmät, jotka kokoontuvat kaupungeissa jakaakseen samoja etujaan
Myös kaupunkikulttuurissa esiintyy niin sanottuja urbaaneja heimoja, jotka ovat makrokulttuurin vähemmistöryhmiä, jotka koostuvat yksilöistä, jotka vastaavat samoihin etuihin, makuihin, ideoihin mm. musiikin, vaatteiden, poliittisen ideologian, mm. monet muut.
Näiden ihmisten, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, jotka eivät yhdisty enemmistön kiinnostuksen kohteiden kanssa, tavoitteena on yleensä kokoontua yhteen jakamaan ja nauttimaan niistä yhdessä, ja he jopa yleensä valitsevat julkiset kokoustilat, joissa tapaavat säännöllisesti ilmaistakseen itseään, vaihtaakseen ajatuksia ja ehdotus, johon se liittyy, on yhteinen etu.
